Yrityslainan sudenkuopat: 9 tyypillistä virhettä ja miten ne vältetään

Useimmat yrityslainan ongelmat eivät johdu korosta vaan rakenteesta: laina-aika ei vastaa investointia, takaus on rajaamaton, käyttöpääomaa rahoitetaan kalliilla lyhytaikaisella luotolla tai rahoittajalle kerrotaan vaikeuksista liian myöhään. Alla on yhdeksän tyypillistä virhettä kuvitteellisin, tyypillisistä tilanteista kootuin esimerkein ja euromäärin. Jokaisen kohdalla on keino välttää virhe ja linkki tarkempaan oppaaseen.

Tämä on osion pilariopas. Esimerkkiyritykset eivät ole todellisia, ja luvut ovat havainnollistavia.

1. Laina-aika on lyhyempi kuin investoinnin käyttöikä

Kuljetusyritys osti 120 000 euron kuorma-auton, jonka käyttöikä on noin kahdeksan vuotta, ja rahoitti sen kolmen vuoden lainalla, koska pankki tarjosi siihen pienemmän marginaalin. 6 %:n korolla erä oli noin 3 650 euroa kuukaudessa, kun seitsemän vuoden lainalla se olisi ollut noin 1 750 euroa. Ensimmäinen hiljaisempi talvi vei kassan.

Vältä: mitoita laina-aika kohteen käyttöiän ja kassavirran mukaan. Katso paljonko yritys voi lainata.

2. Limiitillä rahoitetaan investointia

Konepaja maksoi uuden koneen 40 000 euron limiitiltä. Limiitti oli sen jälkeen jatkuvasti täynnä, eikä kausivaihteluun ollut enää puskuria. Kun pankki vuosittaisessa uusimisessa pienensi limiittiä, yritykselle syntyi äkillinen rahoitusvaje.

Vältä: rahoita kone lainalla tai leasingilla ja jätä limiitti käyttöpääomalle. Katso limiitti vai factoring.

3. Puoliso antaa yleistakauksen

Yrittäjän puoliso allekirjoitti takauksen, jonka mukaan hän vastaa "kaikista velallisen nykyisistä ja tulevista veloista". Alkuperäinen laina oli 50 000 euroa, mutta kolmen vuoden päästä yhtiöllä oli samassa pankissa myös limiitti ja toinen laina, yhteensä 140 000 euroa. Yhtiön konkurssissa takausvastuu kohdistui koko summaan.

Vältä: rajaa takaus yhteen lainaan ja euromäärään. Puoliso on lain tarkoittama yksityistakaaja, jolle pankin on annettava tiedot ennen takausta. Katso yrittäjän henkilötakaus.

4. Pikaluotolla paikataan pikaluottoa

Verkkokauppa otti 20 000 euron yritysluoton, jonka hinta oli 2,5 % alkuperäisestä summasta kuukaudessa ja avausmaksu 3 %. Kuukausierä oli noin 2 170 euroa. Vuoden aikana kuluja kertyi 6 600 euroa, ja todellinen vuosikorko oli noin 76 %. Kun erät eivät mahtuneet kassaan, yritys otti toisen luoton ensimmäisen maksamiseen.

Vältä: muuta kuukausipalkkio vuosikoroksi ennen allekirjoitusta ja vertaa pankkilainaan. Katso yrityksille markkinoidut pikalainat ja kalliin rahoituksen korvaamisen laskuri.

5. Kovenantti rikkoutuu, vaikka erät on maksettu

Tukkuliikkeen lainasopimuksessa nettovelan suhde käyttökatteeseen sai olla enintään 3,0. Heikkona vuonna käyttökate putosi 150 000 eurosta 120 000 euroon, ja suhde nousi 420 000 / 120 000 = 3,5:een. Erät oli maksettu ajallaan, mutta pankki sai sopimuksen mukaan oikeuden nostaa marginaalia ja vaatia lisävakuuksia.

Vältä: laske kovenantit etukäteen myös heikon vuoden luvuilla ja neuvottele raja, johon on varaa. Katso kovenantit ja lainaehdot.

6. Arvonlisävero unohtuu rahoitussuunnitelmasta

Yritys sai 90 000 euron lainan koneeseen, jonka hinta oli 90 000 euroa ilman veroa. Myyjän lasku oli kuitenkin 112 950 euroa, koska siihen sisältyi arvonlisävero 25,5 %. Vero palautui vasta arvonlisäveroilmoituksen käsittelyn jälkeen, ja välissä yritys joutui käyttämään kallista lyhytaikaista rahoitusta.

Vältä: lisää rahoitussuunnitelmaan arvonlisäveron tilapäinen rahoitus. Katso yrityslainan hakeminen.

7. Maksuvaikeuksista kerrotaan liian myöhään

Rakennusalan yritys tiesi syksyllä, että keväällä tilauskanta on ohut, mutta otti pankkiin yhteyttä vasta, kun kaksi erää oli jo myöhässä. Silloin neuvotteluasema oli heikko: maksuhäiriö uhkasi, ja pankki vaati lisävakuuksia ennen lyhennysvapaata.

Vältä: neuvottele heti, kun kassavirtalaskelma näyttää ongelman. Katso maksuvaikeudet yrityslainassa.

8. Avustushanke aloitetaan ennen hakemusta

Yritys tilasi kehittämishankkeeseen laitteet ja konsultin ja haki avustusta vasta sen jälkeen. Hakemus hylättiin, koska kustannukset olivat syntyneet ennen hakemuksen jättämistä. Lisäksi Finnveran takauksen de minimis -tuki oli jo käyttänyt osan yrityksen tukikiintiöstä.

Vältä: hae avustus elinvoimakeskukselta tai Business Finlandilta ennen hankkeen alkua ja pidä kirjaa de minimis -tuista. Katso Finnveran takaukset ja lainat.

9. Koronvaihtosopimus on suurempi kuin laina

Yritys suojasi 400 000 euron lainan koronvaihtosopimuksella seitsemäksi vuodeksi. Kolmen vuoden päästä se myi kiinteistön ja maksoi lainan pois, mutta swap jäi voimaan. Korot olivat laskeneet, joten purku maksoi tuhansia euroja.

Vältä: sido suojauksen määrä ja kesto lainaan ja kysy purkuhinnan laskutapa etukäteen. Katso viitekorko ja korkosuojaus.

Virheet tiivistettynä

Käy ehdot läpi lainahakemuksen tarkistuslistalla ja tarkista viranomaistiedot oppaasta viralliset lähteet yritysrahoitukseen.

Kolme kysymystä ennen jokaista rahoituspäätöstä

1. Vastaako rahoituksen kesto sen kohteen käyttöikää, johon raha menee?
2. Mitä tapahtuu yritykselle ja omistajan omalle taloudelle, jos myynti jää kolmanneksen budjetista?
3. Onko hinta laskettu euroina ja vuosikorkona kaikkine kuluineen?

Jos johonkin kysymykseen ei ole selvää vastausta, palaa laskelmiin ennen allekirjoitusta.

Usein kysyttyä

Mikä on yleisin virhe yrityslainassa?

Esimerkkien perusteella yleisin rakenteellinen virhe on rahoituksen ja investoinnin keston epäsuhta: liian lyhyt laina tai limiitti pitkäaikaiseen tarpeeseen. Se johtaa kassavajeeseen, joka paikataan helposti kalliilla rahoituksella.

Voiko huonosti neuvotellun lainan korjata jälkikäteen?

Usein voi. Laina-aikaa voi pidentää, takauksen rajaamisesta voi neuvotella ja kalliin luoton voi korvata edullisemmalla. Muutoksista peritään yleensä maksu, ja pankki arvioi riskin uudelleen.

Kenen puoleen kääntyä, jos ongelmat ovat jo käsillä?

Ota ensin yhteys rahoittajaan. Maksutonta neuvontaa antaa Suomen Yrittäjien Yrittäjän talousapu, joka palvelee myös muita kuin jäseniä. Oikeudellisissa kysymyksissä kannattaa käyttää juristia.

Lähteet

• Finlex — takauslaki, yrityssaneerauslaki ja konkurssilaki
• Suomen Yrittäjät — Yrittäjän talousapu
• Finnvera — takaukset ja de minimis
• Elinvoimakeskus — avustusten hakuehdot
• Verohallinto — arvonlisävero ja maksujärjestelyt