Limiitti vai factoring käyttöpääomaan: hinnat vuosikoroksi laskettuna

Käyttöpääoman rahoitukseen sopii yleensä tililimiitti, jos pankki myöntää sen ja tarve on vaihteleva mutta kohtuullinen. Factoring eli myyntilaskujen rahoitus sopii, kun myynti kasvaa nopeasti, asiakkaiden maksuajat ovat pitkiä tai vakuuksia ei ole limiittiin. Factoring on tyypillisesti kalliimpi: kun sen palkkiot muutetaan vuosikoroksi, hinta voi olla moninkertainen limiitin korkoon verrattuna. Siihen sisältyy kuitenkin usein palveluja, kuten reskontran hoito ja perintä, ja joissain sopimuksissa myös asiakkaan luottoriskin siirto.

Opas kuuluu osioon yrityslainan hakeminen vaihe vaiheelta. Luvut ovat havainnollistavia.

Miten ne eroavat

Laskuesimerkki: yksi lasku vuosikoroksi

Havainnollistava esimerkki: 2 000 euron lasku, maksuaika 30 päivää. Rahoittaja maksaa heti 80 % eli 1 600 euroa. Palvelupalkkio 1,2 % laskun summasta on 24 euroa ja laskukohtainen maksu 8 euroa, yhteensä 32 euroa.

32 € / 1 600 € × 365 / 30 ≈ 24 % vuodessa jo ennen rahoituskorkoa. Jos rahoituskorko on 7 %, kokonaishinta on noin 31 % vuodessa saadulle rahalle.

Laskelma osoittaa, miksi factoring on kallista lyhyillä maksuajoilla: palkkio on sama, maksoi asiakas 14 vai 60 päivässä, mutta rahoitusaika vaihtelee.

Laskuesimerkki: vuoden kustannus

Havainnollistava esimerkki: tukkukauppa laskuttaa yrityksiä 40 000 euroa kuukaudessa, keskimäärin 25 laskua, maksuaika 45 päivää.

Factoring

• Palvelupalkkio 1,2 % × 480 000 € = 5 760 € vuodessa
• Laskumaksut 25 × 12 × 8 € = 2 400 € vuodessa
• Rahoitettuna keskimäärin 80 % × 40 000 € × 45 / 30 = 48 000 €
• Rahoituskorko 7 % × 48 000 € = 3 360 € vuodessa
• Yhteensä 11 520 € vuodessa, eli noin 24 % keskimäärin rahoitetulle summalle

Tililimiitti

• Limiitti 60 000 €, käytössä keskimäärin 48 000 €
• Korko 7 % × 48 000 € = 3 360 €
• Sitoutumispalkkio 0,5 % × 12 000 € käyttämätöntä = 60 €
• Vuosimaksu 300 €
• Yhteensä 3 720 € vuodessa, eli noin 7,8 % käytetylle summalle

Limiitti on tässä noin 7 800 euroa halvempi vuodessa. Jos factoringsopimus korvaa yrityksen oman reskontratyön ja perinnän, säästetty työaika kannattaa arvioida euroina vertailuun. Laske oma tilanteesi factoringin kustannuslaskurilla.

Milloin factoring on perusteltu

• Myynti kasvaa nopeammin kuin pankki ehtii kasvattaa limiittiä.
• Asiakkaat ovat suuria yrityksiä tai julkisia ostajia, joiden maksuajat ovat pitkiä mutta maksukyky hyvä.
• Yrityksellä ei ole vakuuksia limiittiin.
• Halutaan ulkoistaa reskontra ja perintä.
• Halutaan siirtää asiakkaan maksukyvyttömyysriski rahoittajalle, jolloin valitaan sopimus ilman takaisinsiirtovastuuta.

Milloin limiitti on parempi

• Tarve on kausiluonteinen ja limiitti on suurimman osan vuotta käyttämättä.
• Asiakkaat ovat kuluttajia tai maksavat käteisellä, jolloin rahoitettavia laskuja ei ole.
• Yrityksellä on vakuuksia ja vakiintunut pankkisuhde.

Sopimusehdot, jotka kannattaa lukea

1. Takaisinsiirtovastuu: jos asiakas ei maksa, joudutko maksamaan rahoituksen takaisin? Useimmiten kyllä.
2. Kaikki vai valitut laskut: joissain sopimuksissa kaikki myyntilaskut on siirrettävä rahoittajalle.
3. Irtisanomisaika ja minimilaskutus: onko sopimus sitova tietyksi ajaksi ja onko vähimmäismaksu?
4. Arvonlisävero: rahoitukseen liittyvät palkkiot voivat olla verottomia, mutta erilliset palvelut, kuten perintä, voivat sisältää arvonlisäveron 25,5 %.
5. Limiitin uusiminen: voiko pankki jättää limiitin uusimatta tai pienentää sitä vuosittain?
6. Sitoutumispalkkio: lasketaanko se käyttämättömästä osasta vai koko limiitistä?

Palkkioiden erittelystä kertoo yrityslainan kulut ja palkkiot, ja kalliin lyhytaikaisen rahoituksen riskeistä yrityksille markkinoidut pikalainat. Investointien rahoituksesta kertoo leasing vai laina.

Luottoriskin siirto: mitä se maksaa

Factoringissa ilman takaisinsiirtovastuuta rahoittaja kantaa riskin siitä, että asiakkaasi ei maksa. Rahoittaja hinnoittelee riskin palkkioon, ja se hyväksyy yleensä vain asiakkaat, joiden luottokelpoisuus on riittävä.

Havainnollistava esimerkki: edellisen esimerkin 480 000 euron vuosimyynnissä riskin siirto nostaa palvelupalkkiota 0,4 prosenttiyksikköä. Lisäkulu on 0,4 % × 480 000 € = 1 920 euroa vuodessa. Jos yrityksellä on ollut keskimäärin yksi 15 000 euron luottotappio kolmessa vuodessa eli noin 5 000 euroa vuodessa, riskin siirto on tässä esimerkissä hintansa arvoinen. Jos luottotappioita ei ole ollut, 1 920 euroa on pelkkää lisäkulua.

Vaihtoehtoja ovat erillinen luottovakuutus, asiakkaiden luottotietojen tarkistaminen ennen kauppaa ja ennakkomaksut uusilta asiakkailta. Vertaa aina samaa asiaa: riskin siirron hintaa oman luottotappiohistoriasi euromäärään.

Usein kysyttyä

Näkyykö factoring asiakkaalle?

Usein näkyy, koska laskussa on rahoittajan tilinumero tai maininta saatavan siirrosta. Joissain malleissa asiakas maksaa edelleen yrityksen tilille. Kysy rahoittajalta, kumpaa mallia käytetään.

Voiko factoringia käyttää vain yksittäisille laskuille?

Osa rahoittajista rahoittaa yksittäisiä laskuja ilman pitkää sopimusta. Laskukohtainen hinta on silloin usein korkeampi, joten laske se vuosikoroksi.

Paljonko limiittiä kannattaa hakea?

Mitoita limiitti kassavirtalaskelman suurimman kassavajeen mukaan pienellä puskurilla. Liian suuri limiitti maksaa sitoutumispalkkiona, liian pieni loppuu kesken kiireisimpänä aikana.

Voiko limiitin ja factoringin yhdistää?

Voi. Moni yritys rahoittaa suurten yritysasiakkaiden pitkät maksuajat factoringilla ja käyttää limiittiä muuhun kausivaihteluun. Kerro silloin pankille factoringsopimuksesta, koska rahoittajalle siirretyt myyntisaamiset eivät ole enää pankin yrityskiinnityksen vakuutena samalla tavalla. Varmista myös, ettei kummankaan sopimuksen ehdoissa ole kieltoa toisesta järjestelystä.

Lähteet

• Finanssiala — yritysrahoituksen muodot
• Verohallinto — rahoituspalvelujen ja perinnän arvonlisävero
• Finanssivalvonta — rahoitusalan valvonta
• Suomen Pankki — yritysluottojen korkotaso